Peer-reviewed article
Child participation in early childhood education : The teacher's role and power dynamics
Roosa-Liisa Aho ·
Summary
Written by AI, not yet AICS's view · claude-haiku-4-5-20251001This literature review examines how teachers support child participation in early childhood education and how teacher power dynamics affect children's active roles in their own learning. The review analyzed four research studies from Finland, Uruguay, Cyprus, and Italy conducted between 2010-2019. The findings show that while teachers aim to involve children in planning and activities, especially through play, teachers often maintain ultimate control over the learning environment, which can limit children's ability to influence decisions affecting them. The review suggests teachers need to actively observe and respond to children's initiatives and interests while paying attention to interaction dynamics.
Key points
- Teachers play a central role in promoting child participation in early childhood education
- Children participate in activity planning and implementation in various ways, particularly in play planning and implementation
- Teachers often retain ultimate power and control over learning environment design and implementation despite efforts to support participation
- Children's opportunity to influence decisions affecting them may be limited by power dynamics
- Teachers need to actively observe children's initiatives and interests and attend to interaction dynamics between children and teachers
Limitations
This is a literature review of only four research articles from specific countries (Finland, Uruguay, Cyprus, Italy) during 2010-2019, so findings may not be generalizable to other contexts, regions, or time periods. The review does not provide quantitative outcome data or intervention effectiveness measures.
Abstract
Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on syventää ymmärrystä opettajan roolista lasten osallisuuden edistämisessä varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat voivat omalla toiminnallaan edistää lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja miten opettajan käyttämä valta voi joko vahvistaa tai estää lasten aktiivista roolia oman oppimisensa ja oppimisympäristönsä kehittämisessä. Opettajan käyttämä valta on keskeinen tekijä, ja sen ymmärtäminen on olennaista, jotta voimme kehittää pedagogisia käytäntöjä, jotka tukevat lasten aktiivista roolia oman oppimisensa ja oppimisympäristönsä kehittämisessä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tarkoitus on tiivistää ja koota yhteen aiemmin tehtyä tutkimusta tai kirjallisuutta tietyllä aihealueella. Sen tavoitteena on tarjota yleiskuva ja kokonaisvaltainen ymmärrys kyseisestä aiheesta, esittelemällä erilaisia näkökulmia, teemoja ja löydöksiä. Lisäksi kuvaileva kirjallisuuskatsaus pyrkii havainnollistamaan nykytilannetta, tunnistamaan tutkimuksen aukkoja ja ehdottamaan mahdollisia suuntaviivoja tulevalle tutkimukselle. Tämä katsausmenetelmä nojaa tutkimuskysymykseen ja pyrkii antamaan kuvailevan ja laadullisen vastauksen valittuun aineistoon perustuen. Tutkimusaineistoksi valikoitui neljä tutkimusartikkelia ja kaikki tutkimukset ovat toteutettu varhaiskasvatuksen kontekstissa Suomessa, Uruguayssa, Kyproksella ja Italiassa aikavälillä 2010—2019. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien rooli on keskeinen lasten osallisuuden edistämisessä varhaiskasvatuksessa. Lapsia osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen monin eri tavoin. Lasten osallisuus on erityisesti nähtävillä leikin suunnittelussa ja toteutuksessa. Vaikka opettajat pyrkivät tukemaan lasten osallisuutta, valta-asetelman vaikutus on havaittavissa, ja opettajat säilyttävät usein viime kädessä valtaa ja kontrollia oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa, ja näin ollen lasten mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin saattaa olla rajalliset. Tasapainon löytäminen edellyttää opettajilta aktiivista lasten aloitteiden ja mielenkiinnonkohteiden havainnointia ja huomiointia sekä jatkuvaa huomiota vuorovaikutuksen dynamiikkaan lasten ja opettajien välillä.