Peer-reviewed article
Participation of a young child in an early childhood education group : Promotion of individual and equal participation
Soile Järvimäki ·
Summary
Written by AI, not yet AICS's view · claude-haiku-4-5-20251001This study examines how to support individual and equal participation of young children in early childhood education settings. Using a narrative literature review and theory-guided content analysis, the researcher reviewed existing research on participation, staff pedagogy, and children's social interaction and learning. The findings show that participation is multifaceted and difficult to define uniformly, varying daily depending on different people, groups, and individual interactions. Early childhood educators can support children's participation through conscious pedagogical approaches grounded in staff awareness, sensitivity, and understanding.
Key points
- Participation is multifaceted and lacks a single clear shared definition
- Children's participation varies daily depending on people, groups, and individual interactions
- Staff pedagogical practices play a key role in supporting children's participation
- Early childhood educators can use conscious pedagogical methods based on awareness, sensitivity and understanding to strengthen participation
- The study integrated theory and research literature on participation concepts, staff pedagogy, and children's social learning
Limitations
This is a literature review synthesizing existing research rather than an empirical study, so it cannot provide direct evidence about the actual effectiveness of specific pedagogical interventions in practice. The review does not appear to include an analysis of quantitative outcome data or comparative effectiveness.
Abstract
Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata, miten pienen lapsen yksilöllistä ja yhdenvertaista osallisuutta voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tämän lisäksi tavoitteena on syventää ymmärrystä ja tuoda esille, minkälaisia haasteita ja ilmiöitä osallisuuden toteutumiseen liittyy ja millaisia pedagogisia keinoja varhaiskasvatuksessa voidaan tietoisesti hyödyntää pienen lapsen osallisuuden tueksi ja vahvistamiseksi. Mielenkiinto lapsen osallisuutta kohtaan on noussut käytännön havaintojen sekä opintojen myötä vahvistuneen Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena narratiivisen kirjallisuuskatsaus menetelmän ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman aineisto on kerätty tutkimussuunnitelman ja ohjeistuksen mukaisesti Google scholaria ja Helsingin yliopiston hakupalvelu Heldan tietokantojen avulla. Kysymysten asettelu toteutui ja vahvistui aikaisemman osallisuuteen liittyvän kirjallisuuden ja tutkimustiedon lähiluvun myötä. Tutkielman aihetta pohjustetaan teoria- ja tutkimuskirjallisuuden avulla käymällä läpi osallisuuden käsitettä ja määritelmää, henkilöstön pedagogista toimintaa ja sen roolia osana lapsen osallisuutta sekä lapsen sosiaalista vuorovaikutusta ja oppimista. Tutkielman aineistona käytettiin yhden väitöskirjan kahta lukua ja kahta tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella osallisuus on monimuotoista ja sille on vaikeaa antaa selkeää yhteistä määritelmää. Koska lapsen osallisuus vaihtelee päivittäin erilaisten henkilöiden ja ryhmien sekä yksilön vuorovaikutuksessa. Pienen lapsen osallisuutta on mahdollista tukea varhaiskasvatuksessa pedagogisin keinoin henkilöstön tietoisuudesta, herkkyydestä ja ymmärryksestä syntyvän toiminnan avulla.