Peer-reviewed article
Consumer education in early childhood education : Early childhood education teachers' thoughts on the significance and necessity of consumer education in early childhood education
Anu Ailio ·
Summary
Written by AI, not yet AICS's view · claude-haiku-4-5-20251001This Finnish peer-reviewed study surveyed 133 early childhood education teachers about their views on consumer education in early childhood settings. The research found that consumer education is implemented primarily through environmental sustainability topics, while economic aspects like money use and circular economy receive less attention. Teachers reported that consumer education is an unfamiliar term and expressed a need for stronger content knowledge and better teaching materials on the subject.
Key points
- Consumer education in early childhood is implemented mainly through ecological sustainability rather than economic aspects
- Teachers lack familiarity with the term 'consumer education' and report gaps in content knowledge
- Economic sustainability topics such as spending habits, money use, and circular economy are rarely covered
- Teachers expressed need for more comprehensive teaching materials and stronger training on consumer education
- Teachers view consumer education as important but want more structured planning to implement it consistently
Limitations
This study captures only teachers' perceptions and beliefs about consumer education in Finland; it does not measure actual implementation practices, student learning outcomes, or the effectiveness of any consumer education approaches. The findings are specific to the Finnish early childhood education context and may not generalise to other countries.
Abstract
Suomessa kuluttajakasvatusta toteutetaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti perusopetuksesta lähtien. Kulutuskulttuuri ympäröi kuitenkin lapsen jo ennen syntymää ja ensikosketukset kaupallisiin tuotteisiin tapahtuvat heti syntymän jälkeen. Varhaiskasvatusikäiset lapset pyrkivät tietoisesti vaikuttamaan vanhempien ostopäätöksiin, ja usein jo tämän ikäiset lapset tekevät ensimmäisiä itsenäisiä ostoksia esimerkiksi viikkorahoillaan. Kuluttajuutta lasten näkökulmasta on tutkittu melko vähän, pienten lasten kohdalla ei juuri lainkaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on pureutua aiheeseen varhaiskasvatuksen kontekstista. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kulutuksen motiiveja ja vaikutuksia, sekä peilataan näitä lapsen kuluttajaksi kasvamisen teorioihin. Lisäksi perehdytään lyhyesti kuluttajakasvatuksen historiaan, sekä esitellään kuluttajakasvatuksen toteutumistapoja suomalaisessa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Teoriaosuus päättyy lukuun, jossa tuodaan esille, millaisia valmiuksia varhaiskasvatus voi antaa myöhemmälle elämälle, eli tarkastellaan varhaiskasvatusta vaikuttavuuden näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia ja käsityksiä kuluttajakasvatuksen toteutumisesta ja tarpeellisuudesta varhaiskasvatuksessa. Aineisto kerättiin sosiaalisen median kautta, varhaiskasvatuksen opettajille kohdennetulla sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui avoimista- sekä monivalintakysymyksistä. Hyväksyttyjä vastauksia kertyi 133 kappaletta. Tutkimus on pääosin laadullinen, mutta osa aineistosta antoi mahdollisuuden myös määrälliselle tarkastelulle, joten tulosten analyysia voi kuvailla monimenetelmäiseksi. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien, joskin valitettavan harvojen tutkimusten kanssa. Tulosten pohjalta voidaan nähdä, että varhaiskasvatuksessa kuluttajakasvatusta toteutetaan ensisijaisesti ekologiseen kestävyyteen liittyen. Taloudellisen kestävyyden aspektit, kuten kuluttamiseen, rahan käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät aiheet, nousivat selvästi harvemmin esille. Kuluttajakasvatus on terminä vieras, ja kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen opettajat kokivatkin tarvitsevansa vahvempaa sisältöosaamista ja kattavampia opetusmateriaaleja aiheesta. Kuluttajakasvatus koettiin tärkeänä ja sen ympärille kaivattiin suunnittelua, jotta sitä voitaisiin toteuttaa johdonmukaisemmin varhaiskasvatuksen arjessa.