Peer-reviewed article
Leadership in Early Childhood Education
Satu-Nina Lundgren ·
Summary
Written by AI, not yet AICS's view · claude-haiku-4-5-20251001This Finnish-language thesis examines pedagogical leadership in early childhood education services. It reviews how leaders can ensure child well-being and professional development through shared values and vision. The study found that time pressures affect leaders' sense of control, and that future leadership should emphasize expert team management and child-centered practice rather than just task completion.
Key points
- Pedagogical leadership ensures child-centered practice and professional staff development
- Shared values, vision, strategic goals, interaction and continuous improvement are key factors in sustainable leadership
- Time pressure and work interruptions affect leaders' ability to manage their workload
- Future leadership models should focus on expertise-sharing and team organization
- Leadership should involve collaborative practice with constructive feedback, centered on child and family well-being
Limitations
This is a literature review thesis rather than primary empirical research, so it does not provide direct measurement of leadership impacts on child outcomes. It focuses on leadership practices and perceptions rather than evaluating specific interventions or their effects on children's measurable well-being indicators.
Abstract
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin pedagogista johtamista varhaiskasvatuksessa. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille varhaiskasvatuksen johtajan roolia pedagogisessa johtamisessa ja korostaa arvojen sekä jaetun johtajuuden merkitystä pedagogisessa johtamisessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kestävän johtamisen saavuttamiseksi on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen keskeisistä pedagogisen johtamisen rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä, kuten arvoista, visiosta, strategisista tavoitteista, vuorovaikutuksesta ja toiminnan kehittämisestä. Näiden avulla varmistetaan pedagogisen toiminnan laatu, henkilöstön ammatillinen kehittyminen sekä lasten hyvinvoinnin edistäminen. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valittiin systemaattisen kirjallisuushaun avulla yhteensä kaksitoista relevanttia lähdettä. Aineistoon pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monta vertais-arvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia ja väitöskirjaa, jotta tutkielman luotettavuus olisi korkea. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ja aineisto valikoitui sisäänotto- ja pois sulkukriteerien perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin niitä pedago-gisen johtamisen näkökohtia, jotka eivät välttämättä ole havaittavissa ulkoapäin, kun tarkastellaan pelkästään varhaiskasvatusyksikön johtajien ammatillisia ominaisuuksia. Tutkimustulosten mukaan pedagoginen johtajuus nähdään voimavarana, jolla varmistetaan, että varhaiskasvatuksessa toimitaan lapsen edun mukaisesti ja on myös havaittavissa että mitä lähempänä vastaajan työ on lapsiryhmän arkea, sitä tärkeämpänä pidetään lapsen tuntemukseen perustuvaa pedagogista toimintaa. Näin ollen pedagoginen johtajuus sisältää myös vastuun lapsilähtöisen toiminnan suunnittelusta ja ammattimaisesta pedagogiikasta lapsiryhmätasolla. Tutkimustulosten mukaan ajan puute, loivat johtajille kiireen tunnetta, ajan ja kiireen tuntu olivat tiiviisti yhteydessä työn hallinnan kokemuksiin, työn katkonaisuus ja erilaiset keskeytykset nousivat esiin. Tutkimusaineistot osoittavat, että tulevaisuudessa johtaminen tulkitaan asiantuntijoiden johtamiseksi, jossa pedagoginen johtajuus ja tiimiorganisaatio edistävät osaamisen jakamista ja parantavat varhaiskasvatuksen laatua. Johtamisen ei kuitenkaan pitäisi näyttäytyä pelkkänä suorittamisena, vaan yhdessä tekemisenä, johon sisältyy sekä kannustavaa että kehittävää palautetta. Johtamisella pyritään yhteisiin tavoitteisiin, jotka keskittyvät lasten ja perheiden hyvinvointiin, kaiken keskellä on tärkeää muistaa lapsi, lapsen kohtaaminen ja lapsuuden arvostaminen.