Peer-reviewed article
Positive pedagogy promote well-being of the child in early childhood education
Satu Lundin ·
Summary
Written by AI, not yet AICS's view · claude-haiku-4-5-20251001This literature review examines how positive pedagogy supports child well-being in early childhood education. The study analyzes three Finnish peer-reviewed research articles to understand how positive pedagogical approaches and practices affect children's well-being. The findings show that high-quality relationships, safe environments, and child-centered approaches are essential for supporting children's overall well-being and development. Reflective practice by educators helps create positive learning environments that support children's autonomy and everyday well-being.
Key points
- Positive pedagogy emphasizes the importance of positive interactions and identifying children's strengths to support well-being and learning
- High-quality relationships, safe environments, and child-centered approaches are significant in supporting children's well-being in early childhood education
- Holistic well-being promotes children's capacity to learn, grow as balanced and independent individuals, with attention to participation and autonomy support
- Reflective practice by educators supports their ability to create positive learning environments and promotes continuous development of pedagogical practices
- Children's autonomy development and everyday well-being are enhanced through positive learning environments
Limitations
This is a narrative literature review of only three Finnish peer-reviewed articles, so the findings may not generalize beyond the Finnish context or early childhood education systems similar to Finland. The review does not provide empirical outcome data from intervention testing or comparative effectiveness evidence.
Abstract
Varhaiskasvatusvuosina luodaan perusta lapsen hyvinvoinnille, tasa-arvoiselle kehitykselle, motivaatiolle ja oppimisen ilolle, jotka kannattelevat lasta tulevaisuudessa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan käsitteistä, ja erityisesti Seligmanin (2011) PERMA- hyvinvointiteorian liittyvien käsitteiden määrittelyä positiivisen pedagogiikan näkökulmasta varhaiskasvatuksessa. Positiivinen pedagogiikka korostaa myönteisten vuorovaikutussuhteiden ja vahvuuksien tunnistamisen tärkeyttä lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka positiivisen pedagogiikan lähestymis- ja toimintatavat tukevat lapsen hyvinvointia ja oppimista. Tämän tutkielman tarkoituksena on osoittaa ja tuottaa tietoa siitä, miten eri tavoin voimme toteuttaa positiivista pedagogiikkaa ja miten se vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, jossa korostuu kasvattajien tärkeä toiminta. Tämä tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistoon valikoitui kolme erilaista suomenkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin positiivisen pedagogiikan lähestymis- ja toimintatapoja ja niiden vaikutuksia lapsen hyvinvointiin, mitkä asiat vaikuttivat lasten hyvinvointiin lasten kertomana sekä miten reflektiivinen työote lisää lapsilähtöistä pedagogiikkaa. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusaineistojen välisten yhteyksien tarkastelu osoitti, kuinka positiivisen pedagogiikan toiminta- ja lähestymistavat ovat merkittävässä roolissa lasten hyvinvoinnin tukemisessa varhaiskasvatuksessa, jossa korostuivat laadukkaat vuorovaikutussuhteet, turvallinen ympäristö ja lapsikeskeinen lähestymistapa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi edisti lasten kykyä oppia, kasvaa tasapainoisiksi ja itsenäisiksi yksilöiksi, jossa huomioitiin osallisuus ja autonomian tukeminen myönteisessä oppimisympäristössä. Reflektiivinen työote voi parhaimmillaan edistää pedagogisten käytäntöjen jatkuvaa kehittämistä yhdessä tiimin ja lasten kanssa. Se tuki kasvattajien kykyä luoda myönteisiä oppimisympäristöjä, jotka puolestaan edistivät lasten arjen hyvinvointia ja tukivat heidän autonomian kehittymistään.